On talvi, on ankeaa. Jatkuva sinerrys, ei kunnon päivää. Lunta ja mietoa pakkasta. Ostetaan suksia, lumikenkiä ja ahkio. Suunnitellaan matkaa Septagoniin.

Matka rajapyykille sujuu rauhaisasti. Sara nauttii sumpit, Kreivi ja Elia terästetyt kaffeet. Jatketaan, jossain vaiheessa tulee pimeä. Leiriydytään jäätyneen joen rantaan, laitetaan notski pystyyn. Jalomielinen Kreivi nappaa ensimmäisen vartiovuoron, vielä jalomielisempi Elia viimeisen. Sara-parka siis joutuu heräämään keskellä yötä.

Kreivi on ollut vahdissa tunnin kun näkyy kolme äänetöntä pitkää hahmoa jotka astelevat nopsasti nuotiolle. Viitat ja huput. Katselevat ja lämmittelevät isoja vitivalkoisia käsiään. Neljä sormea jokaisella, pitkät petolintukynnet. Kreivi tervehtii muukalaisia jotka säpsähtävät. Jutustelu alkaa. Pöllönaamaisia lintuihmisiä. Asettuvat nuotion ääreen lämmittelemään. Johtajapöllö on Risto. Mukana Sami ja Elisa. Ovat Hämäräpäästä! Sarakin heräilee. Sara suhtautuu lintuihin negatiivisesti. Linnut syyttävät Saraa varkaaksi ja lähtevät perääntymään: "Missä kristallimme ovat, varas!" Sara kertoo joutuneensa käyttämään ne koska linnut hyökkäsivät. Sara valmistelee magic missilen. Kreivi taikoo false Friendshipin, tyyneyden tunne leviää. ympäri notskin edustaa. Kreivi toivottaa illan päättyneeksi. Debrieffataan tapahtumaa. Saran vahtivuoro alkaa. 

Saran vuoro sujuu ongelmitta, Elian vuoro alkaa - vaan eipä ala! Sara päättääkin vetää seuraavankin vuoron varmuuden vuoksi.

Päivä 2:

Jatketaan hiihtoa. Puolenpäivän aikoihin ohitettiin aarresaari. Päätetäänkin jäädä tutkimaan. Elia kipuaa seinämää ylös, ja kiinnittää köyden rautavaarnoin jääseinämälle jotta muutkin pääsevät ylös. Ylhäällä on kuin suuren linnun kasaama pesä. Kiiltäviä juttuja, painaumia, kaikkea kivaa. Sara kapuaa ylös, Kreivi perässä. Pesäpallosta kiiltelee jotain enemmän. Jutustellaan uskaltaako mennä lähemmäs. Kreivi vetää lyhyen korren ja hiipii lumikengissä kohti oviaukkoa. Pesän keskellä on massiivinen kasa kolikoita. Kreivi palaa takaisin jakamaan sanomaa, pelkää että liian hyvää ollakseen totta. elia kutsuu luokseen ankan, joka kävelee pesään. pesän perällä on definitely JOTAIN suurta. Olento kääntyy, ankka vetää paniikin, Eliakin lähes - onneksi ei. Mutta: haukikäärme. Löydettiin sen pesä. POIS ja sassiin!

Puretaan köysirata. Tai oikeammin Elia alkaa purkaa. Kaksi ylintä naulaa lähtee suosiolla ennenkuin pesästä kuuluu heräämisen ääniä. Elia tulee alas jättäen köyden paikoilleen. Hiihdetään nopsasti pois syvennyksien kautta. Lähdetäänkin kohti Septagonia taas. Nähdään haukikäärme hetkellisesti, pidetään pokka.

Illansuussa leiriydytään taas. Jossain vaiheessa yötä Kreivi on kuulevinaan Haukikäärmeen kulun järven jäällä. Vaan eipä näy mitään. Yö menee rauhallisesti muutoin.

Päivä 3:

Matkanteko jatkuu. Halki tympeän maaston. Illansuussa näemme Septagonin. Ruma, harmaa, brutaali. Mutta ei tänne tultu arkkitehtuuria ihailemaan. Rupatellaan hetki siitä ollaanko varkaita vai ei, lähestytään ovia. Haamu tunnistaa Kreivin ja tervehtii komentajana. Sehän on carl Cummitus! Carl avaa seurueelle ovet. Astumme sisään pimeään tilaan. Iso eteisaula, paljon kulkureittejä. Vähän kuin muinaisessa mureenakäärmemestassa. 

Sara detektaa magiaa. Seinissä maamagiaa. Aulan vastakkaisella seinällä vastaanottotiski, sen takana magiaa. Sara menee kepin kanssa edessä kohti tiskiä. Tökkii lattiaa ja kattoa. Ei ansoja. Tajutaan että vain Sara on tuonut soihtuja. Antaa yhden Elialle. Soihdun valo voimistaa katossa olevia valokristalleja jotka valaistuvat. Päästään vastaanottotiskille, todetaan että se on ruma. Todella ruma. Penkki on tehty massiiviselle takamukselle. 

Penkin edessä on pieni kristallipallo. Sara nappaa pallon. Testataan mitä käuy kun palloon puskee poweria. Pallo toimii sillä että siihen laitetaan voimaa, mutta Saralta puuttuu jotain - joten pallo ei pelitä. Päätellään että pallo on viestintäväline joka tarvitsee vastaanottajan. Pöydän puiset laatikot ovat lahonneet, pölystä löytyy pari sormusta ja tikari. Käytävät vievät vasempaan ja oikeaan.

Mennään oikealle. Vaikeasti avautuvan oven takana lähtee käytävä jossa ovia sivuilla. Avataan ensimmäinen ovi. Huoneen tarkoituksesta on hankala sano mitään. Kivinen pöytä, ikkuna murtunut. Kaiken aika syönyt paitsi tyypin joka katselee ikkuna-aukosta ulos. Raato kääntyy meidän suuntaamme, Sara esittäytyy raadolle, raato esittäytyy Wilhelmiinaksi. Kreivi tekee sotilastervehdyksen ja esittäytyy komentajaksi. Rupattelussa selviää että Wilhelmina kokee että me olemme seinän eteläpuolella. Seinä näyttää siirtyneen etelään? Wilhelmina ihmettelevän miksi asiat jatkuvat ja ei ole tuhoutunut - kaiken piti olla tuhotun. Wilhelmina katkerana katoaa. Huoneesta löytyy kristallipallo ja koristeellinen kirjeveitsi.

Seuraava hune samanlainen toimisto. Huoneessa on viisi haarniskoitua hahmoa. Yksi niistä on Wilhelmina. Kysyvät onko ase viety etelään. Sara kysyy "Mikä ase" - Kreivi yrittää paikata, haamut livahtavat lattiaan. Huoneesta löytyy kristallipallo (taas) ja käärö. Jatketaan kolmanteen huoneeseen. Kolmannessa huoneessa on Wilhelmina ja nuori mies. Mies on kahleissa ja hänen silmissään on jotain outoa. Sara alkaa nappaamaan veistä kepistä - Wilhelmina lähtee kohti. Kreivi yrittää False Friendshipiä, koko rakennus puskee vastaan. Wilhelmina hyökkää miekalla, Sara blokkaa kilvellä. Wilhelmina liukenee maahan. Sara meinaa sännätä auttamaan nuorukaista, Elia ehtii ensin, juttelee hetken, mielen täyttää mukava fiilis, tyyppi vetää näiden vakioliikkeen ja sulautuu maahan. Elia penkoo paikkoja, löytyy metallilaatikko. Laatikossa taikasauva. Jatketaan matkaa, päästään torniin kulmassa. Portaat alas ja ylös, jatkuma seuraavaan siipeen. Jatketaan siipeen.

Taas käytävä, mutta nyt 7-8 ovea. Avataan eka. Parakkimakuuhuone monilla sängyillä? Sara tutkii, Kreivi kirjoittaa nopean kirjeen sotamies Carlin vapauttamiseksi tehtävästään. Sara löytää medaljongin. Jatketaan seuraavat huoneet, neljännen kohdalta vaihdetaan soihtua. Takaa alkaa kuulua rautasaappaiden kolinaa ja ovi alkaa avautua. Puikahdetaan parakkihuoneeseen, jätetään ovi raolleen. Sara kuikkii ovenraossa. Seuraaja astuu ekaan parakkihuoneeseen, astuu ulos. Toiseen, ulos. Tutkii selvästi. Elia päättää siirtyä huone kerrallaan eteenpäin rautasaappaan tutkiessa huoneita. Muut perässä. Ehditään juuri siirtyä huoneesta toiseen. Päästään käytävän päähän otuksen tutkiessa. Otuksen mennessä kuudennesta ovesta Kreivi heittää siihen close portalin ja otus jää vangiksi liki vartiksi. Sännätään uloskäynnille. Kreivi tiputtaa Wilhelmiinalle kunniaa ja antaa kirjeen Carlin vapauttamisesta. Wilhelmina myöntää luvan vapauttaa Carl. Carl Cummitus onckiitollinen ja catoaa savuna ilmaan. Sännätään pois, hiihdetään himaan.