Pelikerta 12

Delve: Karhunhammas / Käänteinen torni

Syksyn päiväkuun 30. 

Sää kylmennyt alle kymmeneen asteeseen eikä aurinko halua lämmittää enempää. Pohjoisen myrskytuulet alkaneet saapumaan. Lähtöpäivänä täysi pouta ja tyyni, mikä on hyvä juttu veneilyn kannalta. Sponssattu vene varusteineen odottaa rannalla. Fynniä seuraa joukko hiljaisia oravia. Taas.

Kompanja saavuttaa rajapyykin puoliltapäivin ongelmitta. Kalastajia palailee reissuiltaan tyhjine saaliineen. Rajapyykillä kaffet ja nisut kompanjan pyhimpiä perinteitä noudattaen. Ilta saapuu, ja kompanja rantautuu etelärannalle leiriä varten. Fynn säpsähtää vartiovuorollaan rapinaan veneen suunnalta, ja lähtee tutkimaan asiaa. Veneestä pomppaa neljä tai viisi oravaa, pähkinöitä kyydissään. Sara herää Fynnin metakkaan. Fynn huomaa tässä kohtaa karhuteemaista matkaa mainita että oravat ovat seuranneet siitä asti kun Fynn pyhäpäivänä hätisti karhun pois ryhmän kimpusta.

Syksyn iltakuun 1.

Kompanja rantautuu Karhunhampaan puoleiselle rannalle. Vastarannalla nousee karhutalosta savua, ja yksimielisellä päätöksellä sieltä pysytään tällä kertaa poissa. Matka etenee metsässä joka on vanhaa, tiheää ja pimeä. Metsässä on paljon elämää lintujen ja pikkueläinten muodossa. Karhunhammas varjostaa koollaan maisemaa jo etäältä. Äänet lakkaavat karhunhammasta lähestyttäessä joka herättää epäilyksiä. Sara tutkailee magian läsnäoloa ja osaa sanoa että paikalla on taikuutta, mutta ei tarkempaa hajua. Karhunhampaan halkaisija on tyvestä parisataa metriä, ja korkeus mahdoton arvioida juurelta. Massiivinen kalliopaasi. Paasi vaikuttaa luonnolliselta, ja sitä kiertäessä löytyy luolan suuaukko joka on pienemmillä kivipaasilla "karmitettu".

Mudassa näkyy yhdet ihmisen jäljet, suurinpiirtein Vanhan Karhun Talon suunnalta. Sisään edetessä soihtu tuntuu palavan vähemmällä valolla ja vaikeammin. Sisältä löytyy holvi, jonka takaseinällä kolme kultaista patsasta. Karhu, orava ja ilves. Patsaat ovat ihmisen kokoisia, ja karhu keskimmäisenä. Jokaisen patsaan edessä on kulho ja karhun kulhossa on jotain kosteaa ja tummaa. Varuiksi kompanja laittaa kulhoihin vähän lahjuksia — marjoja, pähkinöitä ja nötköttiä. Poweria kanavoidaan messiin ja uhraaminen tuntuu vievän voimia.

Paikka on luonnon muovaama, mutta tuntuu pyhältä ja siltä että vaatii kunnioitusta. Luolan seinillä on kalliomaalauksia, kerroksittain ihmis- ja eläinhahmoja. Täällä on käyty kauan. Pienellä tutkiskelulla metsästä löytyy puuhun kaiverrettu karhusymboli, joka ei vaikuta viikkoa vanhemmalta.

Matka jatkuu veneellä kohti käännetyksi sanottua tornia.

Joki levenee nopeasti. Fynn tähystää ja Sara soutaa. Joessa alkaa olemaan teräviä kiviä ja kovia virtauksia. Vene ottaa osuman ja alkaa vuotamaan pohjasta. Sara saa kasvatettua Fynnin tarpeeksi isoksi että veneen saa kannettua soiseen rantaan. Loppupäivä menee venettä paikatessa, ja Fynnin tähystellessä maisema on pelkkää suota ja nevaa. Ensimmäinen vahtivuoro on Saralla, ja hereillä pysyminen on lähes mahdotonta. Yöllä vaikuttaa siltä kuin edessäpäin suolla olisi ehkä valoja. Suon päällä on jatkuva sumu, ja aurinko ei tunnu valaisevan kunnolla.

Suolla on paljon pienen tomaatin kokoisia karpaloita, eli ainakaan nälkäkuolema tahi keripukki ei yllätä tätä kompanjan edustustoa. Peloissaan mennään suolla, onhan tällaisista pimeyden pesäkkeistä kuultu kauhutarina jos toinenkin. Iltaan mennessä tornista ei ole mitään havaintoa, mutta auringon laskiessa näkyy ylhäällä pilviverhossa valo. Valo on kuin valopatsas joka paistaa ylös pilviin. Kompanja päättää puskea iltaa pidemmälle että pääsee kohdalle. Väkisin suossa survominen ottaa pahasti voimille, mutta lopulta jalan alle ilmestyy pitkospuut jotka ovat mitoitettu hevosille. Pitkospuut johtavat kohti valoa.

Leiri laitetaan kuivana pysymisen ehdoilla pitkoksille vaikka onkin näkösällä. Sara ensimmäisenä vahtivuorossa. Etäisyyden päässä kuuluu kuiskuttelua ja näkyy kolme lyhtyä. lyhdyn valot liikkuvat hitaasti. kompania tosin ei etäisyyden päästä näe lyhtyjen kantajia sen tarkemmin. Sara huomaa että jotain taiallista lasketaan suonsilmään. Lyhtyjen kaikottua kaukaisuuteen asiaa lähdetään tutkimaan, ja Sara katoaa heti näkyvistä suonsilmään. Fynn kurottaa paimensauvalla suonsilmään yrittäen tarjota kädensijaa Saralle. Saralla on vaikutelma että tänne on kuoltu ennenkin, ja jokin osuu Saraan ylhäältäpäin (Fynnin paimensauva). Sara saadaan silmäkkeestä ylös ja samantien kuivumaan nuotion ääreen.

Syksyn iltakuun 2.

Aamu koittaa harmaana. Edessäpäin pitkospuita myöten näkyy matala muuri. Suonsilmässä kiiluneen valon suunnalla ei näy mitään. Paikalta löytyy kehän muotoinen, puolisentoista metriä korkea muuri jota kiertää pitkospuut. Muutamat pitkospuut lähtevät kehältä eri suuntiin. Muurin takana / sisällä on spiraalina laskeutuvat portaat, ja rakennelma on todellakin alaspäin syvyyksiin katoava torni. Pohjaa ei näy. Portaiden varrella on ikkunoita keskuskuiluun. Kompanja huomioi että lähestyi kaakosta, ja toiset pitkokset jatkuvat länteen ja pohjoiseen. Portaikko torniin alas on toimivaa ja käytännöllistä kivityötä, ja vaikuttaa etenevän kerroksittain alas. Jokaisesta kerroksesta lähtee käytävä maan alle. Ulkovalon vähetessä tulee selväksi että pohjalta paistaa valoa, ja pohjattomuuden vaikutelma syntyy alhaalla lillivästä tummasta suovedestä. Tornin sisäpuolinen tila hohtaa valoa.

Paikka vaikuttaa olevan aktiivisessa käytössä jälkien perusteella. Mutaisia kengänjälkiä ja ruoanjämiä. Tornista muualle jatkuvat käytävät ovat rakennettuja, ja ainakin yhdessä vilahtaa kiiluvat silmät ja hahmo joka katoaa. Kompanja ei yritä riskeerata ja kääntyy takaisin ylöspäin. Edestä löytyy kaksimetrinen pöllömäinen höyhenpeitteinen olento jolla on kaksi tikaria käsissä. Otus ei tunnu kuuntelevan tai reagoivan mihinkään. Takaa kuuluu hyvin vanhaa murretta joka ei kuulosta kovin ystävälliseltä. Häirittiin "operaatiota täällä".

Sen, että hahmot ovat kaakosta mainitseminen aiheuttaa pelokkaita reaktioita pöllöolennoissa. Sara yrittää lepuutella olentoja näyttämällä kauhusymboliaan, mikä ei tuota haluttua lopputulosta. Taistelu alkaa.

Fynn osuu toiseen veitsipöllöön joka ei enää liiku. Toinen pöllöolento veitsien kanssa käy Saran kimppuun mutta ei pääse kilvestä läpi. Sara taikoo kaksi vasamaa. Keihästä käyttävä pöllötyyppi valitsee Fynnin kohteekseen ja osuu tarkasti kylkeen. Keihäspöllö perääntyy tunneliin ja toinen ylöspäin portaita. Sara osuu vasamalla keihäspöllöön ja osuma näyttää pahalta. Sara ampuu keihäspöllön perään ja osuu jälleen, mutta pöllö jatkaa vipeltämistä. Portaita perääntyvä pöllöhahmo, jota Fynn nyt jahtaa, hyppää alas vettä kohti ja vasten mitään logiikkaa kohoaakin ylös kohti pilviä. Huomionarvoista on että pöllöolento näytti kohoavan, ei lentävän.

Sara menee pimeään käytävään perääntyneen keihäspöllön perään, Fynn kiroaa ja tulee perässä. Fynnin ryntäessä paikalle pöllö ilmestyy varjoista aikomuksena keihästää Sara. Sara onneksi ehtii keihästää pöllöhahmon vasamalla ensimmäisenä, ja sosiaalisena henkilönä haluaisi jutella vielä ja yrittää elvyttää pöllöä. Ei toimi.

Paikka näyttää olevan pieni käytävä jonka päässä on leveä ovi. Ovessa on kahva ja lukkomekanismi. Mikään ei tunnu viittaavan ansoihin. Sara muistuttaa että kompania on reijitetty ja vuotaa verta jo valmiiksi.

Ovi aukeaa. Oven takana on varastohuone jossa arkkuja ja kirstuja joissa on tuntemattomia symboleita ja kuvioita kaiverrettuna pintaan. Huoneessa tuntuu taikuutta mutta ei kovin paljoa. Joissain arkuissa lienee jotain maagista sisällä. Joku on selvästi käynyt loottaamassa aarteita ja kerännyt tänne, pöytähopeista lähtien. Taikaa huokuvasta arkusta löytyy sinisiä ja sähköä huokuvia kristalleja. Käytävässä josta tultiin näkyy liikettä, ainakin kolme hahmoa.

Fynn rikkoo sinisen kristallin koska mitä pahaa siitä nyt voisi tapahtua? ... Toinen Fynn ilmestyy tyhjästä Fynnin eteen. Molemmat Fynnit rynnistävät hyökkäykseen neljää pöllöä vastaan. Toinen Fynn osuu kahteen pöllöön. Originaali lyö toista pöllöparia mutta ei osu. Sara myös monistaa itsensä sinisellä kristallilla ja hyökkää vasamilla. Pöllöt yrittävät osua Fynneihin mutta vähäisellä menestyksellä. Sisäpihan suunnalta näkyy outo iso varjo. Portaikosta on tulossa vielä yksi pöllö. Sara siirtyy vasamaketjutukseen yhden taikoessa ja toisen ampuessa. Taistelu on kamalaa puukkohippaa vasaroilla ja taikavasamilla. Sara pudottaa toisen Fynn#1:n kimpussa olevan pöllöpuukkojunkkarin. Fynn#2 tipauttaa oman pöllöparinsa toisen pöllön. Kauempaa juoksee keihäspöllö joka lyö Fynn#1iä ja osuu ikävästi, muttei kuolettavasti. Taistelun jatkuessa puukkopöllö kuitenkin onnistuu tuikkaamaan terän tähän Fynniin ja paimen putoaa. Taistelu päättyy pian tämän jälkeen tehokkaaseen loppuvyörytykseen, mutta Fynnin elvytys ei onnistu.

Ulos päästessä Käänteisen Tornin yläpuolella leijuu jonkinlainen laiva josta laskeutuu pöllöjä alas veteen josta juoksevat ylös portaikkoa. Kristalleilla näyttää olevan rajallinen vaikutusaika ja paluumatkalla joukko rajautuu takaisin vain *krhmn* yhteen kumpaakin sankaria.