Osa 4

Valkea aava (tai) Hylätty majakka

(oletetaan tässä kohdin Valkea aava)

Tarina tähän asti

Seurueemme lähti liikkeelle Eevenkodosta, kohti aarresaarta, kolmisen viikkoa sitten. Matka alkoi rauhassa, kunnes särkyneiden saarten siintäessä horisontissa. Merirosvot karkoitettiin muutaman hyvin osuneen tykinkuulan toimesta (Osa edellen elossa) - outojen virvatulenkaltaisten henkien vaeltaessa veden pinnassa (Ei interaktiota).

Aluksesta löytynyt salamatkustaja teloitettiin kursorisesti ilman suurempaa kuulustelua Kapteenin toimesta. (Kuollut). Salamatkustajalta löytynyt kuolemaa kohti osoittava kompassi on nyt Haukan hallussa. (Tallessa)

Myrskyn noustua, Kapteeni ohjasi laivan onnistuneesti – suurin vaurioin - pakoon uhkaavana horisontissa näkynyttä aavelailvaa (Ei kohdattu),

Sankarimme päättivät suunnata kohden Suolatuulten satamaa laivan ja purjeiden korjauksia varten. Autioituneesta satamasta löytyi lähinnä vanhoja elokoneita ja sekava nuori. Kaupungista sataman yltä löyty peikko, joka palkattiin miehistöön (palkattu, elossa). Vesiläistä ei havaittu (ei löydetty, elossa).

Suolatuulissa saatujen vihjeiden perusteella päätettiin lähteä selvittämään missä kylän/kaupunginkon asukkaat ovat - ja pelastamaan Tohtorin tuttua toiselta puolen saarta. Paikallisen nuoren ohjeilla ja oveluudella ylitettiin vaarat saarella - ja löydettiin saaren entisten suola-altaiden viimeinen jäjellä oleva lampi. Matkalla kaltattiin kultin etuvartio, joka näytti tuntevan Kokin (tapettu, vedessä tai veden äärelllä).

Kun vartijat olivat poissa pelistä, hiivittiin kultin leiriin josta löytyi joukko kultin jäseniä, vartijoita ja koko kylän väki tajuttomana. Ilmeisesti heidät oli huumattu ruuassa olleella myrkyllä. Kultin jäsenet ja vartijat kannettiin häkkeihin, ja kylän väki ulos ennen poistumista kultin leiristä.

Tämän jälkeen hiivittiin kohden suolajärveä, jonka keskellä olevan saaren suolajärven saaressa sankareita odotti kolme outoa rituaalia puuhannutta kultin johtohahmoa. Ennen kultin johtajien kimppuun ryntämistä, Haukka päästi suolajärven pintaan vangitut sielut jatkamaan matkaansa (vapautettu kiertoon) - ja sankarit hyökkäsivät tästä syntyneen kataklysmin heikentämien kulttijohtajien kimppuun. Molemmat temppeliritarit menehtyivät, mutta kulttia johtanut pyhimys karkasi ulottuvuusoven avulla (elossa, rituaali keskeytynyt)

Kylä/kaupunkilaisten vapauduttua, korjattiin heidän avullaan laivan kärsimät vauriot, ja varustettiin se hieman tavallista koreammaksi jotta Markkiisi voisi saapua tyylikkäästi Alastaloon. (Laiva, kunnossa)

Sankariemme saavuttua Alastaloon he suuntasivat melko suoraan Alastalon ottelua pitävän pirun puheille, tämän laiturilla odottaneen kärrin kyydissä. Kärri pysäytettiin matkalla, ja kyytiin astui eetterikone-velho, joka halusi palkata sankarit auttamaan häntä selvittämään tiettyjä tekijöitä ottelusta. (Velho elossa, petetty)

Pirun puheilla paljastui, että tämä tunsi Kapteenin ajalta ennen Kapteenin haltija-muistin katkeamista. Hän oli luonut ottelun voidakseen saada otteluareenan keskipisteessä olevan vanhan luolan sisästä jotain itselleen arvokasta - johon hän ei kuitenkaan itse päässyt käsiksi. Piru palkkasi sankarit hakemaan ko. "entiteetin" hänelle, ja antoi sankareille ohjeet areenan ansojen välttämiseksi ja labyrittimäisen reitin oikomiseksi.

Kun kapteeni ja kokki pääsivät joukkueena luolalle, paljastui että se on jonkinlainen muinainen lohikäärmeen kallo, jonka sisältöön pääsy on estetty Piruilta. Hienoisen selvittelyn - ja Kapteenin paljastaman salaisuuden (on kuulunut kauan sitten Varjon Verhon ritarikuntaan) turvin päästiin sisälle kalloon - mistä paljastui vangittu alkulohikäärmeen sielu. Sankarit vapauttivat sielun, saaden aikaan kataklysmin joka sorti sekä areenan, että osan Alastaloa (Alkulohikäärme, elossa, vapautettu).

Tässä kohdin päätimme seikkalut tältä erää, hahmojen luikkiessa kaikessa hiljaisuudessa laivalle. Laiva on nyt varustettu riittävästi 4 viikon merimatkaa ja 2-3 taistelua varten.

Ennen peliä

Reittipäätös

Matka jatkuu Alastalolta ja Suolatuulen edustalta pohjoiseen - joko läpi suojaisan, mutta pahamaineisen Valkean aavan tai avomeren puolelta - etsien kartassa pystyssä olevaa Kalliosaaren majakkaa, jonka valoa ei hetkeen ole merimiesten mukaan nähty.

päätös siitä, kumpi reitti valitaan olisi hyvä tehdä pian. Valkea aava on maineeltaan vaarallinen, mutta kalliosaaren kautta navigointi voi olla hitaampaa kun majakkaa ei voi käyttää luotettaavasti suuntimien varmistamiseen .

Hahmonkehitys

Jokainen pelaaja saa hahmolleen yhden uuden tason (toiseen hahmon luokista). Koska taso on toinen, ei eevenkodossa vielä tule erikoistumisia riippumatta luokasta.

• Avery: Hurjapää 3 tai Samooja 2
• Emery: Noita 3 tai Varas 2
• Haukka: Loihtija 3 tai Varas 2
• Hopia: Bardi 2 tai Samooja 3
• Markiisi: Taistelija 3 tai Loihtija 2

Huomiot

Loitsu, jonka sai 2:lta pelikerralta on uudelleenkirjoitettu jo pelikerralle 3 - se on seuraava haukka-ja-meri/nyian-mantteli

Eri artefaktit ja sälä löytyy sivulta haukka-ja-meri/aseet

Tapahtumien yhteenveto

Pelikerta 4 (tai seikkailupolun osa 3b) sijoittui vaaralliseen vesialueeseen Eevenkodon ja Harmajan välillä, joka tunnetaan vaarallisuudestaan mutta myös nopeuttaan. Sankarit valitsivat tämän reitin majakkaan menemisen sijaan.

1. Hiekan löytyminen ja luonnonilmiö:

• Ensimmäinen kohtaus keskittyi outoon hiekkaan, joka loi oudon, eteerisen tunnelman.
• Sankarit selvittivät, että kyseessä oli luonnonilmiö, vaikka hiekka olikin peräisin Alisesta. Se ei ollut enää 10-11 vuotta meren pohjassa lilluttuaan yliluonnallinen uhka, vaan "vain" toisesta paikasta tullutta hiekkaa, valtameren dyyneissä.

2. Miehistön kapinointi ja Kapteenin johtajuus:

• Laivan ympäröi sankka mersavu, sen myötä nopeutta laskettiin
• Ruuan loppumisen uhan myötä miehistön keskuudessa alkoi kapinamielialaa.
• Miehistönkuvaukset ja hahmot toimivat hyvin, ja Kapteenin (sankarin) päätös olla kuuntelematta miehistön ongelmia loi jännitettä.
• Boro kanteli Matruusista kapteenille, Toinen perämies vakuutti asenteellaan.

3. Uppoutunut kaupunki ja Merisavu:

• Merisavu jatkui, ilmeisesti kyseessä oli luonnollinen ilmiö, mutta sen esiintyminen näin pitkään harvinaista
• Uppoutunut kaupunki tarjosi taustaa ja kontekstia sijainnille. Sankarit eivät kuitenkaan halunneet tutkia sitä tarkemmin
• Sen sijaan he kohtasivat seireenejä ja kuolleita/lentäviä hirviöitä kalliolla.

4. Seireenien taistelu ja miehistön menetys:

• Taistelu seireenejä vastaan oli perustaistelukohtaus, jossa piti ensin poistaa laulajat.
• Vaarallisin osuus oli uhka miehistölle, ei niinkään sankareille.
• Toinen kaksosista (Sten) kuoli, mikä luonee tulevaisuuteen draamaa.

5. Kolmen aluksen meritaistelu: Kuoleman vääjäämätön nälkä ja Verhottu Terä

• Seikkailupolun viimeinen osa käsitti kolmen aluksen välisen taistelun. Yhteenotossa olivat mukana Verhottu Terä (Varjon Verhon alus), Kummitusalus (Aavelaiva) ja Sankarit aluksellaan.
• Kapteenille ja Haukalle jaetut materiaalit toimivat hyvin ja loivat kiireen tuntua, kun hahmojen piti käsitellä paljon tietoa nopeasti.
• J. Haukalle annettu kompassi, joka on otettu salamatkustajalta, osoittautui enemmän kuin vain suunnannäyttäjäksi. Se sykki Haukan kädessä, resonoiden kaunan, epäkuoleman kylmyyden ja aavelaivan lautoihin vangittujen satojen sielujen kanssa.
• Kapteeni Avery tunnisti Verhottu Terän ja tiesi sen olevan Varjon Verhon alus, josta hänellä oli henkilökohtaisia, haudattuja muistoja. Aluksen sulavat linjat ja tummat purjeet leikkasivat aaltoja äänettömästi, osoittaen, etteivät sen kannella olleet merimiehiä, vaan tehtävään koulutettuja agentteja.
• Tästä ymmärryksestä ja uhasta huolimatta sankarit onnistuivat ovelasti. Vaikka Verhottu Terä pystyi jäljittämään heitä maagisesti, he onnistuivat juonimaan sen Kummitusaluksen reitille (aavelaivaan). Vain osa Verhotun terän miehistöstä ennätti pelastautua alukselta sivuaskeleella Uskaliaan kannelle.

6. Taistelu aluksella ja jatko:

• Taistelu Uskaliaan kannella oli hieman yksitoikkoinen ja vaatinee kehitystä. Se kuvailtiin viimeiseksi vastarinnaksi ylivoimaiselta viholliselta, joka oli jo "defused" pelolla ja osittaisella tuholla. Tämä osoitti aavelaivan kohtaamisen psykologiset vaikutukset ja vihollisten heikkenemisen.
• Mainittakoon että yksikään Verhotun terän miehistöstä, ei onnistunut pelastusheitossa kauhua vastaan, mikä teki taistelusta melko... hupaisan.

Seikkailu etenee nyt neljänteen vaiheeseen, jossa keskitytään korjaamiseen ja toipumiseen ennen aarteen lopullista etsintää.