Pelilauta

Tutkimus- ja löytöretkeily roolipelissä

Millaisia kokemuksia teillä on tutkimus- ja löytöretkeilyhenkisistä peleistä? Aina Vaarojen saaresta The Zoneen? Mikä on mielestänne se villakoiran ydin touhussa?

Tietoja

2025-11-22

Jonas Miekkamies aiheessa Roolipelit

Keskustelu

Siirry keskustelun loppuun

Petri Leinonen

Mulle perinteinen heksatutkimus toimii mekaanisesti tosi lujaa. Siinä on vaan jotain, kun matkustus kuluttaa resursseja, maamerkit piirtyy kartalle ja random encounterit sotkee suunnitelmat – se tuo tosi paljon fiilistä peliin.

​Se perinteinen kolonialistinen 'sivistys vs. barbaarit' -asetelma on kieltämättä vähän offputting, mutta onneksi se on kierrettävissä. Tarinaa saa ja pitääkin olla, kunhan se nousee sieltä orgaanisesti pelaamisen kautta.

​Aloituksessa mainittu The Zone ei ehkä ole perinteistä tutkimusmatkailua, mutta komppaan siinä mielessä, että siinä on tietyllä tapaa just se sama löytämisen ilo.

Jonas Miekkamies

Itselläni on hyvin vanhan koulukunnan tutkimusmatkailumieltymykset. Ennen varsinaista retkeä valmistaudutaan. Tietenkin ostamalla varusteita, retkimuonaa ja kulkuvälineitä tai juhtia mutta myös keräämällä tietoa. Pelaajat voivat tehdä valistuneita veikkauksia sääntöjen puitteissa ruokamääristä yms. Mutta hahmot voivat myös penkoa kirjastoja, puhua alueelle matkanneiden kanssa ja palkata jopa apukäsiä, neuvotellen aarreosuuksista, leskenosista tms.

Sitten itse tutkimuksessa niin pidän siitä että siinä tosiaan on vaaran meininkiä että voi eksyä ja joutuu tekemään päätöksiä, villisiat voivat syödä vartioimattomat eväät yms.

Pelinjohtajana pyrin siihen että joka heksassa on annettavaa suurempaan kuvaan, ei välttämättä kohtaamista tai täysimittaista rauniokompleksia vaan esimerkiksi maasta esiin pistäviä teräviä kiviä kuin lohikäärmeen hampaita jotka vihjaavat johonkin käyttötarkoitukseen, suurempaan kokonaisuuteen.

Postapokalyptinen seikkailu on oma suosikkigenreni, myös fantasiaseikkailussa ja siinä mielestäni hyvin vältetään juurikin kiusalliset ja vieraat myytit jostain kenellekään kuulumattomasta maasta.

Jonas Miekkamies

Tuo Petrin mainitsema maamerkkien piirtäminen kartalle muuten on tosi siistiä, siinä jotenkin se ihan lyijykynällä paperille kartan piirtäminen luo aivan uskomattoman paljon fiilistä.