2 Maailma

2.1 Vuonna 2050

Ilmaston lämpeneminen on fakta. Ja vanhoja uutisia. Uusista maailmanlaajuisista katastrofeista uutisoidaan päivittäin. Ilmaston lämpenemisen vastustamiselle kävi pitkälti samoin kuin väestöräjähdyksen hillitsemiselle: liikaa epämiellyttäviä ja poliittisesti mahdottomia valintoja.

2.2 Teknologia

Vaikkei maailmalla tunnu menevän lainkaan niin hyvin kuin vuosituhannen vaihteessa uskallettiin vielä kuvitella, jokin sentään on mennyt eteenpäin: teknologia.

Nanoteknologiaa alkoi ilmestymään kaupallisiin sovelluksiin runsaasti 2010-luvulla ja keinoäly saatiin nostettua pienen jyrsijän tasolle hieman myöhemmin. Vuosikymmentä myöhemmin ensimmäiset todelliset kyberneettiset proteesit saatiin massatuotantoon. Viime vuosikymmennen aikana kybernetiikka on vääjäämättömästi siirtynyt enemmän ja enemmän populaarikulttuuriin ja katukuvaan, vaikka hinta onkin rahassa ja inhimillisyydessä mitattuna yleensä kova.

Huomionarvoista on, että kehityskulku on lisännyt eriarvoisuutta entisestään. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Kybernetiikka ja muut huipputeknologian sovellukset vaativat taaksensa merkittävän tukikoneiston, mikä taas vaatii yhteiskunnalta tämän mahdollistavia rakenteita. Vauraissakin maissa vain rikkailla on varaa todella huippuluokan tuotteisiin, ja esimerkiksi modernit kyberraajat maksavat urheiluauton verran.

Tietoverkot

Puhelin- ja laajakaistaverkot ovat käytännössä kaikkialla. Jokainen voi tuottaa omaa sisältöään ja kaikki tieto on globaalisti saatavilla nopeasti, mihin vain. Kaikkien saatavilla oleva tieto on osaltaan vähentänyt eriarvoisuutta, mutta toisaalta teknologinen kehitys on nopeasti vähentänyt yksityisyyttä.

Yksityisyyden väheneminen näkyy yhä enemmän erilaisina henkilörekistereinä ja kännykkäkameroina, joiden avulla voimakkaat tahot voivat tehokkaasti etävalvoa ihmisten elämää. Läpinäkyvyys ja tiedon saatavuus ei useinkaan muuta voimatasapainoa, sillä voimakkaammat tahot kykenevät käyttämään tietoa omien etujensa ajamiseen tehokkaammin.

Internet

Internetkään ei ole enää entisensä. Se rakennettiin toimimaan, vaikka osa sen solmuista lakkaisikin toimimasta, ja se on selvinnyt kaikista merkittävistä mullistuksista. Kasvanut informaation määrä on johtanut entistä pirstaloituneempaan informaatiotulvaan. Toinen suuri mullistaja on ollut on-line-rikollisuus. Netin kautta tapahtuva rikollisuus on rahallisesti niin kannattavaa ja niin syvästi liityksissä fyysisen maailman puolella tapahtuvaan, ettei sen kitkeminen ole mahdollista. Tietoturvabudjetit jäävät reippaasti jälkeen globalisaation ruokkiman kansainvälisen- ja nettirikollisuuden resursseista.

Avoimen internetin turvattomuus on johtanut lisääntyneeseen määrään salattuja aliverkkoja, ns. darknettejä. Lisäksi useat internetpalveluntarjoajat tarjoavat vain ja ainoastaan suodatettuja, "turvallisia" verkkoja. Ongelmana tässä on se, että turvallisuuden nimissä kaupalliset ja valtiolliset tahot ovat kokoajan lisänneet myös valtaansa. Suojatuissa verkoissa sananvapaus on heikoissa kantimissa ja epämiellyttävät totuudet lakaistaan helposti maton alle.

Edistynyt käyttäjä toki löytää etsimänsä tiedon muita reittejä, ja on usein käyttäjänä useissakin darkneteissä. Ikävä kyllä keskimääräinen korporaation työläinen ei käytä internettiä juuri TV:tä kummempiin tarkoituksiin, minkä seurauksena keskimääräinen korporaation työläinen ei yleensä tiedä kuin virallisen totuuden.

Edistyneellekin käyttäjälle on kuitenkin ongelmallista se, että tieto usein värittyy kulkiessaan eri tahojen kautta, ja vain todelliset alojensa asiantuntijat pystyvät tosiasiassa käyttämään tietolähdettä hyväkseen.

Eräs globaalin tietoverkon piirteistä on, että sopivan asian taakse voidaan saada harrastus- tai hyväntekeväisyyspohjalta valtavia määriä ihmisiä ja resursseja hyvin nopeasti. Tämä näkyy niin hyvässä kuin pahassakin, sillä siinä missä tavallinen työssäkävijä voi käyttää aikaansa ja rahaansa jonkin hyväntekeväisyyden tukemiseen, voi naapuri lahjoittaa rahansa vaikkapa terrorismin tukemiseen.

Suuressa osassa kehitysmaiden kriisipesäkkeistä jatkuvat hyökkäykset internetin ja puhelinverkkojen solmuja ja päälinjoja vastaan ovatkin heikentäneet verkon hitaaksi, satunnaisesti toimivaksi verkoksi. Tämä yhdistettynä useiden maiden suojattuihin, suodatettuihin verkkoihin on muuntanut julkisen internetin oikuttelevaksi ja vain satunnaisesti toimivaksi viidakoksi, jossa todella pitää osata varoa uusimpia huijauksia.

2.3 Konfliktit vuonna 2050

Niin kauan kuin ihmiset muodostavat valtioita, niiden rajat, piirteet ja poliittiset järjestelmät muuttuvat. Globalisaatio on kuitenkin suuressa osassa maailmaa sitonut valtiot niin vahvasti toisiinsa, ettei ole juuri kenenkään etujen mukaista käydä sotaa valtioiden kesken.

Niinpä suurimmassa osassa konflikteja vähintään yksi osapuoli on jonkinlainen kapinallis- tai terroristiorganisaatio. Huipputeknologian suomasta edusta huolimatta sissiliikkeiden ja terroristiorganisaatioden sodankäynti on edelleen tehokasta, ja etenkin paikallisen väestön aktiivinen tai passiivinen tuki mahdollistavat liikkeiden toimimisen.

Useimmissa konflikteissa ensimmäisiä uhreja ovat herkimmät yhteiskunnan tukipalvelut kuten mm. energiantuotanto ja viestintä. Näihin iskemällä saadaan pienimmällä panoksella suurin vaikutus. Tämä näkyy erityisesti terroristitaktiikoissa, mutta ilmenee käytännössä kaikissa konflikteissa.

Merkittävää tietoverkottuneessa maailmassa on myös, että uudet keksinnöt - myös sodankäynnin saralla - ovat pian kaikkien toimijoiden tiedossa. Lisäksi samankaltaiset liikkeet ja aatteet saattavat muodostaa liittoja yli pitkienkin etäisyyksien. Konfliktit yleensä laajenevat myös informaatiosodankäynnin puolelle. Perinteisemmän propagandan ja julkisuuskuvaan liittyvän kamppailun lisäksi erilaiset verkon läpi tapahtuvat hyökkäykset ovat normaalia vuoden 2050 konflikteille.

2.4 Maantiedettä

Vanhojen kunnon kansallisvaltioiden merkitys on laskenut. Suuri lama, suuryritysten kasvanut mahti ja valtioiden sekä valtioliittojen edellisinä vuosikymmeninä osoittama kykenemättömyys ratkoa maailmanlaajuisia ongelmia ovat kukin vähentäneet valtioiden arvostusta.

Keskitymme tässä maailmankuvauksessa erityisesti Pohjois-Amerikkaan ja puutumme muihin alueisiin lähinnä siltä osin, kuin on olennaista nimenomaan Kolmannen Orleansin kannalta.

CSA: Corporate States of America

Koko Pohjois-Amerikka on yhtä suuryritysten hallitsemaan aluetta. Vallassa olevat yritykset valitsevat CSA:ta johtavat hallinnolliset elimet, joista ylin on CSA: johtokunta (Board of Directors). Tähän tilanteeseen päädyttiin parin vuosikymmenen takaisen maailmanlaajuisen laman ajaessa Amerikan Yhdysvaltoja kohti kaaosta, jolloin kansainväliset megakorporaatiot tarjoutuivat auttamaan USA:n jaloilleen. USA tarttui tarjoukseen, ja tuolloin julistetun "väliaikaisen" poikkeustilalain seurauksena Yhdysvaltain senaatti (lakkautettu) ja Presidetti vastaavat edelleen kaikista asioista megakorporaaatioiden muodostamalle yhtiökokoukselle. Sittemmin myös Meksiko ja Kanada on liitetty CSA:han, joskin etenkin Meksikosta CSA:n ote on varsin heikko.

Taustamateriaaliksi voi hyvin soveltaa Cyberpunk 2020 lähdemateriaalia. Esim. Night City sopii lähes sellaisenaan.

Lisäksi merkittäviä tekijöitä ovat War on Terror, War on Poverty, War on Pollution, War on Drugs, War on Illegal Immigration, sekä kaikki muut yhtä huonosti menestyneet kampanjat joilla on pönkitetty kulloinkin vallassa ollutta hallintoa.

Lisää materiaalia CSA:sta löytyy toimijan tarkemmasta kuvauksesta.

Euroopan Unioni

Liian monta heikkoa itäblokin maata kerralla ja maailmanlaajuinen lama taannuttivat EU:n löyhäksi kauppaliitoksi ja paperitiikeriksi.

UK

Suosittelemme lukemaan Peter F Hamilton:in Greg Mandel -trilogian. (Mindstar Rising, A Quantum Murder, The Nano Flower). Ilmaston lämpeneminen käynnisti Iso-Britanniassa poliittisen syklin, jossa kommunismin kautta palattiin takaisin (entistä pidemmälle vietyyn) kapitalismiin, kansantalous samalla romuttaen.

Pohjois-Euroopan Liittovaltio

Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan, Islannin ja Baltian maiden liittovaltio. Utopia, kontrollivaltio, shiny happy people. Ilmaston lämpenemisen vuoksi Talsinki (Tallinna-Helsinki) suosittu lomakaupunki, ns. New Riviera. Sanan- ja yksilönvapaus uppoamassa kontrollin alle, merkittäviä ongelmia tulevaisuudessa. Monet merkittävät hakkerit ovat ansainneet kannuksensa juuri pohjoismaissa.

Välimeri

Öljybakteeriviljelmät ja saasteet tuhonneet ekosysteemin. Köyhyyttä. Muinaiset rakennukset suojattu pleksikatoksiin tai puoliksi saasteiden syömiä. Viljely vuosi vuodelta kannattamattomampaa. Tunnetaan Mustana Saharana, sillä öljy(väli)meren aiheuttamat vauriot etenevät vuosi vuodelta ja eräänlainen saasteaavikoituminen syö eteläeurooppaa ja pohjoisafrikkaa. Italialaiset ja kreikkalaiset muuttavat kansanpaon omaisesti muualle paremman toivossa. Eteläeurooppa samassa jamassa kuin itäeurooppa nykypäivänä.

Itäeurooppa

Itäeurooppa on lähestulkoon yhtä huonossa jamassa kuin nyt, poislukien Puola ja Unkari, joiden on onnistunut edetä lähelle Pohjois-Euroopan standardeja. Tämä onnistui pitkälti EU:n tuella muutamien aikaisempien vuosikymmenten aikana, ennen lamaa. Lama ei purrut näitä maita niin pahasti. Muualla sen sijaan kurjuus on samankaltaista kuin ennenkin.

Saksa ja Pohjois-Ranska

New industrialism (saasteet ja ilmaston lämpeneminen jo fakta -> köyhyyden torjuminen omassa maassa tärkeintä). Saksassa suuri määrä korruptiota ja saastuttavaa teollisuutta, jonka muut maat ovat sinne ulkoistaneet.

Afrikka

Lähitulevaisuuden dystopia afrikassa? Lue tämän päivän lehdet. Jos tuntuu tarpeelliselta, lisää ripaus HIV:iä, diktaattoreita, joukkomurhia ja tietenkin suuryritysten toimintaa.

Kiina

Tämä päivä + lisää valtion suuryrityksiä.

Japani

Pohjois-Euroopan liittovaltion ja CSA:n sekoitus. Paljon isoja brändeja, paljon vaurautta mutta toisaalta paljon samoja suurkaupunkien ongelmia kuin yhdysvalloissa. Lisäksi poliittinen järjestelmä pitkälti samanlainen: suuryritykset pitävät yllä fasadia demokratiasta, vaikka tosiasiassa suuryritykset määräävät lähes kaikesta.

Intia

Suurin osa mikrotuesta ja puhelinpalveluista kiinassa. Suhteessa väkilukuun edelleen alhainen elin- ja koulutustaso, mutta yksi merkittävistä pelureista tekniikassa. Muutama merkittävä suuryritys, mutta näiden ei ole onnistunut kaapata koko poliittista järjestelmää.

Lähi-Itä

Suur-Yritysten leikkikenttä. 2000-luvun vaihteen öljysodat ja sota terrorismia vastaan kurjistivat ja epävakauttivat koko alueen. Paljon pommituksia, paljon töitä suuryritysten turvallisuusjoukoille ja yhä kallistuvaa öljyä hupenevista esiintymistä.

Venäjä

Näennäisdemokratiaa, korruptiota, suuryrityksiä. Eipä tätä tarvitse paljoa dystooppisemmaksi enää muuttaa. Lue lehdistä.

Etelä-Amerikka

Suuryrityksiä, rikollisjärjestöjä, huumeita, sotalordeja. Ei paljoa tätä päivää pahempi.

Poikkeuksena Brasilia, joka löysi 2010 mennessä useita suuria öljykenttiä merialueiltaan. Enklaavien johtama Brasilia on merkittävä tekijä paitsi Etelä-Amerikassa, myös maailmanlaajuisesti, eikä ulkomaisilla suuryrityksillä ole sen alueella suurta valta-asemaa. Suuri ongelma kuitenkin sisäisen vakauden kanssa; kansan koulutustason noustessa ja vaurauden kasvaessa demokratiaa vaaditaan lisättävän.

Yleisen käsityksen mukaan Brasilia käy jatkuvasti hiljaista sotaa maa- ja kaupparajojensa tuntumassa. Suuri osa toiminnasta on joko pienimuotoista tiedustelua, sabotaasia tai näihin yhdistettyjä ilmaiskuja. Teknologinen ja kalustollinen ylivoima takaavat sille ylilyöntiaseman naapureihinsa verrattuna.

Maa on öljynsä ansiosta niin merkittävä maailmanlaajuinen toimija, ettei poliittista, rauhanomaista ratkaisua tilanteeseen ole näköpiirissä. Julkisesti Brasilia tietenkin puhuu vain sodasta terrorismia tai rikollisuutta vastaan, ja kieltäytyy kansallisen turvallisuuden nojalla lopettamasta kansainvälisen lain vastaisia sotatoimiaan.

Australia & Oseania

Australialla menee hyvin, samoin suurella osalla ympäristön suuremmista valtioista. Tosin ilmastonmuutos on vaikuttanut negatiivisesti. Suuryrityksillä ei niin suurta jalansija kuin useimmissa muissa paikoissa.

Aasia

Veroparatiiseja, pistemäisiä teknologiakeskittymiä, paljon köyhyyttä ja diktatuureja. Jatkuvia yrityssotia eri hallitusten ja raaka-aineiden hankkimiseksi.

2.4 Suuryritykset

Globalisaatio ja kansallisvaltioiden pitkään jatkunut ilmeinen kyvyttömyys ratkaista tärkeitä ongelmia on johtanut suuryritysten vallan ja menestyksen kasvuun. Suuret yhtiöt ovat merkittäviä tekijöitä, joiden toimia voimakkaimmillakin kansallisvaltioilla on vaikeuksia rajoittaa. Tarkempia kuvauksia merkittävistä yrityksistä kirjataan myöhemmin, jokainen pelinjohtaja voi siihen saakka ja sen jälkeenkin kirjoittaa omat suuryritykset ja/tai käyttää olemassaolevia, kuuluisia brandeja hyödykseen.

2.5 Muut merkittävät ilmiöt

Uskonnot ovat vuonna 2050 voimissaan. Kukin käyttäköön uskontoon liittyviä elementtejä pelissään niinkuin parhaaksi näkee, tässä materiaalissa emme puutu niihin.

Seuraava